More Than This 5

Minun näkökulmani puolen vuoden kuluttua:

Katsoin Niallin huoneen ovelta kun hän pakkasi tavaroitaan hän oli lähdössä yli vuoden kiertueelle ja minä muuttaisin isovanhempien luokse suomeen väliaikaiseksi ajaksi. "Niall. En tiedä miten tämän voi sanoa." sanoin pojalle kyynelten valuessa poskea alas. "Kerro suoraan." Niall sanoi minulle halatessaan lujaa ja pitkään minua. "Miksi musta tuntuu että mä en selvii ilman sua. Miksi musta tuntuu että nämä on ikuiset hyvästit?" sanoin nopeasti en tiedä saiko Niall mitään selvää. Nyt Niallkin itki. "Voi Summer. Kyllä me näemme viellä. Lupaan sen." Niall sanoi ja tuntui siltä että hän oli varma asiasta. Minä en todellakaan ollut varma asiasta. "Mutta emme koskaan olla oltu erossa edes puolta vuotta. Olet aina kiertuen aikana tullut kotiin, nyt minä menen suomeen enkä pääse sieltä välttämättä hirveän nopeasti pois."



Kolmen vuoden kuluttua:

"Hei Summer. Muistatko minut? Olen ytäväsi Niall Horan. Kai sinä viellä muistat? Tulemme suomeen keikalle ja tulet sinne. Sinun on vain oltava keikka paikalla puoli kaksi. Tulemme silloin sinne. Harry hakee sinut ulkoa taka ovelta. Nähdään 30 päivä. En jaksa odottaa. En ole koskaan ikävöinyt ketään nöin paljon nähdään <3. X Niall:)
Luin Niallin kirjeen ja se sai kyyneliin. HETKINEN!! Tänään on 30päivä ja kello on yksi. Minulla on puoli tuntia aikaa, onneki sinne menee vain kolme minuuttia juosten.

*

Harry halasi minua ja rutisti kovaa. Hän ei koskaan ollut rutistanu minua näin kovaa. No joo onhan siitä kolme vuotta kun viimeksi näimme, mutta silti. Kävelimme yhdessä sisälle Harrn kanssa. Hänellä oli ihanat vaatteet. Huivi hiuksissa. Mustat farkut ja vaalea löyä paita. Samat kiharat kuin ennenkin. "Minun on tehtävä tämä ennenkuin näet Niallin" Harry sanoi painaessaan huulensa omilleni. "MITÄ TE TEETTE?!" Niall huusi Harryn takaata. Juoksin jonnekkin en tiennyt minne itkin. En tiedä miksi se tuntui oikealta ja väärärltä? Miksi? Ei en tiedä.  Päädyin vessaan ja lukitsin oven en halunnut nähdä ketään. En osannut täältä ulos. Ensimmäistä kertaa en halunnut nähdä poikia.

Liamin näkökulma:

Niall oli ihan selvästi rakastunut Summeriin. Harry ja Niall kertoivat kaiken, he varmaan sopivat. Heidän on pakko sopia. Ei Niall voi suuttu ei he olleet edes yhdessä. Etsisin Summeria ja löysin hänet vessoista. Poikien vessassa. Avasin oven ja menin hänen vierelleen, nuo ihanat surulliset silmät olivat surulliset. Todella surulliset. Hänellä oli meidän ystävyyttä merkkaava paita. Paita jossa luki "Ystäviä ikuisesti" kyllä olimme kaikki kuusi parhaita ystäviä, mutta Niall ja Summer oli ne parhaimmat. Siirsin tuon ihanat ruskeat hiukset hänen korvan taakse. "Tule." sanoin hiljaa Summerille. Hän ei sanonut sanaakaan. Nostin hänet ylös ja kuljetin poikien luokse.
"SUMMER!" Niall huusi. Hän oli sopinut siis Harryn kanssa. Hyvä niin.  "Niall" Summer sanoi hiljaa Niallille halatessaan häntä. Mikä hänessä oli vialla? Hän oli erillainen. En viitsinyt kysyä nytten häneltä. Kaksin olisi parempi. "Miten olet jaksanut. Mitä kuuluu?" Niall alkoi utelemaan Summerilta. "Haluatko sinä oikesti tietää tämän kaiken jälkeen?"


_____

Tein kännyl sori virheet :3

More Than This 4

Joo mulla alkaa loppuu

 inspi mut kyl mä keksin :D.

__________________________

Aika meni nopeasti ja äänitimme muutaman biisin vaikka kyse oli yhdestä. Äänitimme myös yhden biisin jonka minä lauloin yksin. Se oli suomalainen biisi. Ainiinjoo äitini on puoliksi suomalainen joten olen yksi kolmasosaa suomalainen tai jotain sellaista. En kyllä osaa suomea paljoa joten en pidä itseäni suomalaisena eikä minulla ole edes äitiäni enään. Nyt ei ole aika kertoa sitä tarinaa..

*
Kävelimme nyt Niallin kanssa kahdestaan puistossa, ympärillä lapset leikkivät ja nauroivat. Ruskea hiuksinen  tyttö ja ruskea hiuksinen poika söivät puiston penkillä omenoita he olivat kuin minä ja Niall pienempinä. Lupaan minä tiedän, he ovat isona yhtä hyviä ystäviä kuin minä ja Niall. Puisto oli aina täynnä lapsia tähän aikaan illasta, se puisto oli kaunis. Vihreää nurmikkoa. Omena puita. Lasten leikkipiha ja kaikkea muuta. Kävelimme hitaasti puiston läpi, olimme kumpikin todella väsyneitä, oli ollut pitkä ja raskas päivä.
Saavuimme Niallin asunnolle ja hän avasi oven minulle "Kiitos" sanoin pojalle hymyillen. Riisuimme kenkämme ja menimme suoraan keittiöön: "Mitäs sä syöt?" Niall kysyi katsoen minua ja jääkaappia vuorotellen. "Hmm.. Ei sillä oo väliä sitä mitä säkin." Hymyilin pojalle päivä oli ollut täydellinen, en voinut muuta kuin hymyillä.

*
Pian olimme syöneet molemmat katsoimme televisiota, istuin Niallin vieressä vaaleassa nahkasohvalla ja tylsistyneenä raapisin puhelimen takakuoresta kimalletta pois. Niall oli hyvin keskittynyt  televisioon itse en tajunnut mikä tämän ohjelman tarkoitus oli. "Niaaallllll" sanoin samalla kun haukottelin pitkään.
"Sumeerrrrrr" poika naurahti minulle. "Mä menen nukkumaan. Öitä." Menin Niallin luokse ja halasin häntä lujaa. "Öitä höpsö" Teko blondi naurahti taas pienesti.
Astelin nopeasti yläkertaan näitä samoja vaaleita rappusia joistä aina astelin yläkertaan. Avasin taas huoneeni oven ja suljin sen nopeasti. Ovessani oli kahva. Tai siis tietenkin siinä oli kahva.

More Than This 3

Ehheh tuli tälläne pakkomielle kirjottaa koko aja lisää ja lisää.

Liittykää hei lukijoiks koska en jaksa linkata teil facessa (Jotku siis pyytää et linkkaan niille:D)

Mut joo täs nyt tää.

_________________________

Ei. Hän ei ole syömässä. Ei sängyssä. Ei suihkussa. Ei vessassa. Ei uimassa. Ei missään. Missä hän oli? Aloin pikkuhiljaan huolestua. Tämä ei ollut Niallin tapaista, aina hän joko tuli sanomaan lähtiessään. Eikä hän ikinä missään nimessä jättäisi melkein kaikkia ikkunoita auki eikä varsinkaan takaovea. Hän ei kyllä takuulla tahtoisi löytää faneja kiljumassa hänen jääkaapiltaan. Tai koko talosta. Miksi ullakon ovi oli auki? Minua alkoi pikkuhiljaa pelottamaan, mutta oli sieltäkin katsottava. Kuulin mässytystä. Eikä. En osannut arvata tätä. Niall istui ullakon lattialla ja söi ruokaa. Niall huomasi minut ja sanoi: "Vaihtelu virkistää."

Teko Blondi sai minut nauramaan olin ollut huolissani pojasta joka istui ullakon lattialla syömässä riisiä sormilla. Miksi en ole tiennyt Niallista tälläistä? "Niall miksi syöt täällä?" kysyin pojalta kun olin saanut naurun loppumaan. Niall ei vastannut mitään vaan nousi ja veti minut mukanaan pois ullakolta. Ullakolle pääsi alakerrasta eräästä komerosta. Komerossa oli pienet ruskeat rappuset jotka minä maalasin viimekesänä. Niall laittoi kenkänsä jalkaan niin kuin minäkin, lähdimme varmaan taas studiolle äänittämään. 

*
"Moiii Summer!" Harry huusi samalla kun rutisti minua. Halasimme pitkään, minulla oli ikävä jokaista poikaa. En ollut nähnyt poikia aikoihin paitsi Niallin tietty.  Halsain ja moikkasin jokaista poikaa.
"Best song ever on ihan ykkönen. Ja Louis sun ilmeet siinä alussa. Zayn sä sovit naisenki rooliin. Ja Liam voitko opettaa muaki tanssimaan?" vitsailin poikien kanssa ennenkuin he alottivat harjoittelun. Kaikki nauroivat jopa minä. "Hahah! Sen yhen ilmeen oppisin sulta. Muistatko sillon ku teit aina niin kun tutustuimme?" Louis kysyi naurun seasta. Minä aloin muistelemaan sitä päivää. Se oli niin nolo: "Älä muistuta. Olin silloin nolo." 

Nauroimme ja kerroimme kuulumisia. Nytten oli kuitenkin aika harjoitella. 

"Hei. Joko me kerrotaan Summerille meiän suunitelma?" Zayn kysyi muilta pojilta. Liam vastasi ensimmäisenä: "Joo minä kerron." En ymmärtänyt mitään mistä pojat puhuivat: "Niin kerrot mitä?"

Minua alkoi jo hieman pelottaa. "No siis asia menee niin että sinä Summer laulat meidän yhdessä biisissä ja se on jo sovittu." 

Suuni aukeni varmaan yhtä suureksi kuin Niallin suu kun hän näkee ruokaa shoppailu reissun jälkeen. En saanut sanoja suustani. Tämä oli ihanaa! "Ihanaa. Ihanaa ihanaa. Tämähän on ollut unelmani. Mutta en tiedä tai siis en ole laulanut muutaku Niallin seurassa." sanoin katsoen jokaista poikaa vuorotellen. "Ja äänesi on kuin enkelillä. Ja tulet kiertueelle mukaan jotta voimme laulaa sitä livenäkin." Niall sanoi minulle. Aloimme suunitella biisiä. Se oli kai sitten sovittu juttu...

_____

Tein nopee ja oon väsyny eli on sekava :D. Meen nyt nukkumaa öitä:) :* <3

More Than This2

Moii:)

En saa välttämättä joka päivä julkastuu uutta osaa mut nii kirjotan tai koitan kirjottaa joka päivä ees hiuka . Mut älkää plz raiskatko mua pahasti jos nää yhdyssanat ja nää menee perseel koska mul on joku ongelma etten saa niit sillee ihanasti tai en osaa kirjottaa. En osaa selittää.

Mut ihan sama :D.

_____________

Niallin näkökulma:

"Summer. Älä kuuntele faneja, ne on vaan kateellisia kun sä saat olla mun ja poikien kanssa. Ja kun me ollaan niin läheisiä." sanoin ja halasin tyttöä lujaa. Nostin Summerin syliini ja pyyhkisin hänen kyyneleensä peukalollani pois. "Niall. Minulla on nälkä." Summer sanoi ja alkoi nauramaan. Kannoin Summerin alakeraan juosten ja nauroimme molemmat, olimme luonteelta aivan samanlaisia ja molemmat rakastamme ruokaa. "Muistatko kun olimme pieniä? Söimme aina yhdessä puiston penkillä ja lauloimme irlantilaisia lauluja. Olimme naapureita. Mieti siitä on pitkä aika. Olemme edelleen parhaat ystävät ja naapurit vaikka asumme nytten Lontoossa mutta niin..." sanoin hitaasti Summerille kunnes hän keskeytti minut: "Niall muistan minä. Kyllä muistan ja olen onnellinen siitä, mutta mitä sinä koitat kertoa minulle?"
Hän muisti. Niall mitä kuvittelet? Tietenkin hän muisti. "No haluaisin jonakin päivänä kanssasi meidän vanhaan kaupunkiin. Vanhalle pihalle. Samaan puistoon. Haluan tehdä samoja asioita kuin pienenä." sain sanottua samalla kun Summer voiteli leipäänsä: "Niall. Mennään vaan joskus, mutta otetaanko ruokaa mukaan?" Summer sai aina minut nauramaan hänen puheillaan. Olen onnellinen mies kun minulla on noin hyvä ystävä kun Summer.

*

Minun näkökulma aamulla:

Heräsin taas ihanaan aurinkoon ja lintujen lauluun. Venyttelin hetken sängyssä kunnes jaksoin nousta ja petasin sänkyni. Nukuin valkoisella tyynyllä ja vaaleanpunaisella peitolla jossa oli mustia sydämmiä. Vaikka oudolta kuulostaakin niin Niall teki sen kun olimme koulussa. Minä tein Niallille sinisen peiton jossa oli vihreitä söpöjä monstereita. Niall nukkuu sen kanssa välillä, on hienoa että hän on säilyttänyt sitä niinkuin minäkin olen tätä hänen tekemää.
Kun olin saanut sängyn pedattua avasin valkoiset verhoni ja sitten suht ison ikkunan. Vedin keuhkot täyteen ilmaa ja päästin ilman ulos.
Otin kaapistani farkkushortsit ja sinisen topin ja puin ne päälleni. Juoksin alakertaan. Se oli tyhjä. Ikkunat ja ovet olivat auki. Miksi? Missä Niall oli?

_______


Joo lol :D Sori en jaksanu korjailla tai mitää ja nii anteeks :c

More than this! #1

LUKEKAA TÄÄMÄÄÄÄ!!!! :D

Eli sori taas. :D Mun piti tehä tost viimeks olevast pitkä (poistin sen) ni en tehny. 

Siihe kyl löytyy syy :D

Eli mä lupasin sillo yhelle nimeltä nimeltämainitsematon  et tähä tulee vaa angst juttui.

En jaksa niitä . Liian syvältä :D Alotan kunnolla nyt kirjottaa. 

Harjottelen ainaki :D

_________________

Hyvä minä! Taas onnistuin rikkomaan välini Niallin kanssa. Miksi minun piti olla joka ikinen kerta se joka pilasi välit.

Ainiin. Olen Summer. Niall on paras ystäväni ja minä hänen. Tai ainakin olin. Meillä oli taas riitaa. Ja arvatkaas ketä aiheutti sen? Minä tietenkin. Ups. Olen siis kahdeksantoista ja omistan siniset silmät. Meren siniset. Surullisen näköiset silmät. Pidän paljon niiden väristä. Omistan myös ruskeat hiukset. 

Istuin yksin kotona sohvalla, oli kauhea olo. Niall ja minä riitelimme taas. Ei. Emme ole pari. Olemme kyllä olleet todella pitkään parhaita ystäviä. " Anteeksi Niall. En tiedä mikä muhun taas meni. Ei me voida jatkaa tällättiin.:c xx Sum" 

Niallin näkökulma:

Sain Summerilta viestin. Olin juoksemassa hänen asunnolleen. Emme voi nyt erota. Olemme parhaat kaverit. Ei pieni riita voi meitä erottaa. Eihän? Summerin talon ovi oli edessäni syöksyin sisälle ja juoskin tytön luokse: "Ei. Ei yksi riitä erota meitä? Eihän?" itkin tytölle. "Niall ei. Ei meitä voi erottaa." tyttö sopersi minulle.

*
Mun näkökulma:

Ilta tuli piakkoin ja olin taas Niallin luona yötä. Olin siellä aika usein. Asuin pouoliksi hänen luonaan.
"Mitä haluut iltapalaksi?" teko blondi kysyi tullessaan keittiöstä, miettisin hetken mitä sanoisin. En todellakaan nyt haluaisi iltapalaa. "Ömm Niall. En mä nyt kiitos mitään."
Niallin ilme muuttui. Miksi? "Summer, et syönyt päivälläkään. Miksi?" Ei. Ei nytten! En voisi kertoa Niallille. Tämä ei ole niin vakava juttu. " Noku ei tee vaan mieli!" huusin puoliksi pojalle. Tai en osannut varmaan huutaa?! Minulla on aina ollut hiljainen ääni. Lähdin puoliksi juoksemaan huoneeseen jossa olin aina yötä, kyllä. Kyllä Niall tuli perääni. Makasin sängylläni kun Niall istui vierelleni: "Mikä sulla on. Yht' äkkiä lopetit syömisen ja oot ihan eri Summer."
"Fanit. Etkö tiedä mitä he sanovat? Etkö tiedä Niall Horan kuinka paljon se sattuu?"



____________-

TÄ LOPPU :D Joo en keksiny inspii ni tä eka on tälläne ... :D

No ette varmasti tunne tätä?

Summer. 

Ps. No meni eka osa nopeesti. Anteeks. Toka menee hitaasti. Lupaan teil;)

AINOO HYVÄ TÄS ON ET LEIKKAAN TOLLASET HIUKSET KU PÄÄHENKILÖL <3

Rakastuin.